Taas on toukokuun toinen sunnuntai lähestymässä ja saamme viettää toivottavasti aurinkoista äitienpäivää! Löysin yhden talon tallin ullakolta aivan iki-ihanat vanerivaunut 40-50 luvulta joilla oli ainakin talon vanhan emännän poikaa kuljeteltu pitkin kylänraittia polleasti astellen.
Vaunut ovat jo vanhat ja ravistuneet mutta kovin hauskan näköiset, jos ei muuta käyttöä keksi niin hyvin hauskat esim. puutarhan koristeeksi. Kyllä on ollut ergonomia kaukana kun näitä vaunuja on suunniteltu, ajattele esim. 14,8 kg painavaa Bengt-Åkea joka vaunuissa on makoisat päiväunet vedellyt ja herää suureen vellintuskaan ja karjaisee keuhkojensa pohjalta, äiti rientää paikalle ja Bengt-Åken ylös nostaa lähes maantasalta, siinä on selkä ollut kovalla koetuksella! Itsekin muistan leikkineeni siskon kanssa vastaavilla vaunuilla jotka olivat siis ollet meillä käytössä, puimme ja lykimme “isoa-nukkea” joka raukka ei koskaan kummempaa nimeä saanut!
Hilda on aamulla ollut tukkuostoksilla ja kertoi ostaneensa meille äitienpäiväleivokset joten nyt ryhdyn kahvinkeittoon ja toivotan kaikille mukavaa ja aurinkoista äitienpäivää!
t.Hulda
Tosiaan ergonomiaa ei ole ajateltu, ei varmaan sitäkään, että Bengt-Åke voi vähän isompana vikkelänä miehenalkuna kömpiä itse pois vaunuista, kun äidin silmä välttää. Entäs sitten? Missä poeka???
Aivan, onneksi on kuitenkin Bengt-Åke sekä äitinsä selvinnyt tuosta vaativasta vaunuajasta!